Koska lämmitysenergia on selvästi kallistunut, on lisäeristäminen erityisen kannattava sijoitus. Yläpohjan lisäeristys on usein energiatehokkain toimenpide, jolla lämmityskulut saadaan kuriin. Lämmityskulujen pienenemisen lisäksi lisäeristämällä rakennuksen asuinviihtyvyys paranee, talon jälleenmyyntiarvo nousee ja luonto kiittää.
Usein huoneen lämpötilaa nostetaan heti kun tunnetaan vetoa tai lattia tuntuu kylmältä. Energiankulutus kasvaa kuitenkin merkittävästi, vaikka huoneen lämpötilaa nostettaisiin vain muutamalla asteella. Ylimääräinen lämmittäminen aiheuttaa lämmityskulujen kasvun lisäksi turhia hiilidioksidipäästöjä, joten riittävän lämmöneristyksen avulla pienennät hiilijalanjälkeäsi ja säästät ympäristöä.
Koska lämpö pyrkii ylöspäin, yläpohjan eristys on avainasemassa rakennuksen lämpötaloudessa. Erityisesti vanhoissa taloissa lämmöneristys on usein heikommin toteutettu kuin uudemmissa rakennuksissa. Ennen eristeinä saatettiin käyttää esimerkiksi teollisuuden sivutuotteita, kuten sahanpurua tai kutterinlastua, jotka painuvat ajan saatossa. Myös uudemmissa rakennuksissa lämmöneristys voi olla puutteellista, joten yläpohjan lisäeristämistarve on hyvä tarkistaa ensimmäisenä. Lisäeristäminen hoituu helpoiten puhallusvillalla, joka sopii kaikkiin puhalluseristettäviin yläpohjiin. Vanhojen purueristeiden päälle voidaan puhaltaa uusi eristekerros. Puhallusvillaa voidaan käyttää lisäeristeenä minkä tahansa alla olevan aiemman eristeen päällä. Mikäli eristeet ovat kastuneet esimerkiksi katon vuotamisen takia, ne kannattaa poistaa ennen uuden eristekerroksen asentamista. Riittävän eristeen kokonaisvahvuus yläpohjassa on noin 400–500 mm.
Kylmät lattiat johtuvat yleensä puutteellisesta eristyksestä. Ennen lattiat eristettiin puruilla, sammalilla tai muilla irtoeristeillä, jotka ovat lisäksi ajan myötä painuneet. Eristeiden painumisesta johtuen eristeen ja lattian väliin on muodostunut tyhjä tila. Tyhjään tilaan imeytyy kylmää ulkoilmaa, mikä jäähdyttää koko lattian. Lattian lisäeristäminen onnistuu helpoiten ”injektoimalla” puhallusvillaa tyhjään tilaan. Eristys aloitetaan poraamalla pieni reikä lattiaan, josta pujotetaan pieni kaapelikamera lattian ja eristeen väliseen tyhjään tilaan. Kameran avulla saadaan selville eristeiden todellinen tilanne ja täytettävän tilan koko. Porattuun reikään työnnetään seuraavaksi ohut puhallusputki, jolla puhalletaan puhallusvillaa tyhjään tilaan.
Toinen vaihtoehto lattian lisäeristykselle on lattian purkaminen ja eristetilan täyttäminen puhallusvillalla. Lattian purkaminen on kuitenkin aikaa vievä ja huomattavasti työläämpi prosessi kuin eristäminen lattian aukon kautta.
Tuulettuvan alapohjan eli rossipohjan alle voidaan lisätä eristystä, mikäli työskentely tilaa on tarpeeksi. Rossipohjan lisäeristys auttaa, mikäli alkuperäinen eristetila on kokonaan täynnä ja lattian ilma- ja tuulitiiveys on hyvä.